Geocycling

Short English version after the Finnish story

54 päivää jäljellä / 54 days left

Kesää varten ajattelin tehdä (ainakin) yhden reissun täyteen lastatulla pyörällä. En ollut koskaan ajellut matkavarusteisella fillarilla, joten tämä tuli ehdottomasti tarpeeseen.  Äitienpäivä osui aika hyvään saumaan, joten pääsin samalla äitienpäivänä käymään äidin luona Hangossa.

Lauantai

Lauantain reitti oli oheisen kuvan mukainen, eli Espoosta Kirkkonummen kautta Hankoon. Matkaa tuli lopulta parin kätkön kautta kuljettuna n. 123 km, keskinopeuden ollessa vähän yli 21 km/h liikkeellä ollessa.

Lähtövalmisteluihin meni hetki aikaa vaikka laukut oli pakattu jo edellisenä iltana. Ensitestissä takalaukut hinkkasivat kenkiin mutta nyt sain surrattua takalaukut hyvin kiinni ja ne pysyivät riittävän kaukana kantapäistä.

Ensimmäinen ongelma käveli vastaan heti alussa: pyörän jalka. Tikku halusi lähteä vääntymään omille teilleen kun täyteen lastattu pyörä nojasi siihen. Pariin otteeseen yritin korjata kireämmäksi ruuvaamalla kunnes sitten lopulta väänsin hampaat irvessä kaikki kolme ruuvia kuusiokoloavaimella niin kireälle kuin sormivoimilla sain. Sen jälkeen jalka näytti pysyvän paikoillaan. Toisaalta, ei tuota pyörää uskalla aivan minne tahansa jättää seisomaan jalan varassa. Paino tuppaa heittämään aika sujuvasti fillaria epätasaisella pinnalla.

Matkaan lähtö oli hieman epävakaan tuntuista, mutta kun uuteen painojakaumaan tottui niin matka lähti sujumaan vauhdilla. Pyörän peräpää tuntui aavistuksen löysältä painon alla, mutta ei aikaakaan kun sitä ei enää huomannut. Vanhalla cyclocrossilla olisi saattanut tulla tippa linssiin, se kun oli kuormaamattomanakin aika velton oloinen. Ennen varsinaista matkaa täytyy myös tuota pakkaamista vielä miettiä. Yksi vaihtoehto on hankkia vielä etutarakka ja laukut sinne alas, toinen vaihtoehto on yrittää pakata kaikki painavimmat mahdollisimman alas mutta en heti keksi muuta kuin hyvin pieniä asioita mitä voisi pakata toisin.

Yhden kerran matkalla venyttelin jalkoja vähän ja poljin seisten. Opetus tämäkin: älä tee niin. Pyörä muuttui yhtäkkiä säyseästä kaakista vikuroivaksi aasiksi ja oli vähällä etten päätynyt turvalleni ojaan. Sain lopulta kulkupelin hallintaan ja poljin sen jälkeen kiltisti istuen satulassa. Näkyiköhän tämä tapahtuma sykemittarissa? En tullut katsoneeksi.

Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen pääsin takista eroon lämpötilan noustessa ja muistin oleellisen kotiin jääneen varusteen: aurinkorasva. Hiljalleen nahka alkoi kärventyä ja lopulta vasen käsivarsi jäi punertamaan kivasti.

Ajattelin yrittää reititystä ja kätköilyä laittamalla sekä puhelimen että GPS:n etulaukun karttataskuun (kuva yllä). Mutta mutta, iPhone imaisi herneet nenään kun aurinko rupesi paistamaan kunnolla. Se siirsi itsensä virhetilaan ja kitisi lämpötilasta. Muovitasku ei ollut varmaan paras mahdollinen paikka kun aurinko paistoi suoraan siihen. Tämä tarkoittanee että luovun ajatuksesta käyttää puhelinta reititykseen ja vaihtoehtona on palaaminen paperireititykseen. Auringonvalo toi muutenkin ongelman: kummankaan laitteen näytöstä ei erottanut juuri mitään kirkkaassa valossa.

Jos puhelin kiehui niin myös oma nahka alkoi tuntua aika lämpimältä ja viimein Karjaan ABC:ltä sain ostettua aurinkosuojaa. Toki lasten 50+ kertoimella varustettua, minä en halua palaa ja nahka saa pysyä niin valkoisena kuin mahdollista. Tässä vaiheessa oli hyvä pitää myös lounastauko.

Kahdella kätköllä pysähdyin matkalla: Degerbyn kirkko (kuva alla) ja “1940” (kuva myös alla). Jälkimmäisellä vaadittiin lisävaloa ja kokeilin varavirtalähteeseen integroitua led-lamppua ja sehän toimi varsin hyvin. Purkki löytyi kylmänkosteassa bunkkerissa sopivan nopeasti.

Pari insidenttiä: yhden kerran kääntyvä auto veti surutta aivan edestä ja toisella kerralla sivutieltä tullut pakettiauto ei huomannut minua ennen kuin olin aivan kohdalla. Molemmista selvittiin ilman sen kummempia ongelmia, mutta opinpahan taas pari asiaa: Ole iso ja näkyvä 🙂 Tuli myös nojailtua hetki nopeuskameraan, enpä ole näin läheltä sellaista koskaan katsellutkaan. (Kuva alla)

Kaiken kaikkiaan päivän 123 kilometriä sujui varsin kivuttomasti, mutta saunan ja ruuan jälkeen meinasin nukahtaa jo seitsemältä pöydän ääreen.

Sunnuntai

Yllättävän vähän tuntui edellisen päivän ajo ja viimeistään siinä vaiheessa kun kahvia sai kitusiin hävisi ylimääräinen väsymyskin. Olisihan sitä voinut mennä aikaisemmin nukkumaan mutta kun piti väijyä Suomi – Kanada peli MM-kisoissa.

Sunnuntain reitti oli sama kuin lauantaina, mutta nyt selvittiin vähän alle 118 kilometrin matkalla kun kätköseikkailut jäivät pois. Aikaa kului vastatuuleen n. 6 tuntia ja keskinopeus jäi alhaisemmaksi kuin lauantaina ollen noin 19,5 km/h.

Lähtiessä katsoin säätilan ilmatieteenlaitoksen testbed.fmi.fi palvelusta (Kuva 7). Jos pääkaupunkiseudulla oli jo 18 asteen paikkeilla lämpötila aamulla niin Hangossa oltiin 11 asteen tienoilla. Hiukkasen viileää oli lähteä liikkeelle mutta heti kun pääsi pois kaupunkialueelta, lämpötila nousi todella nopeasti.

Pysähdyin samaisella Karjaan ABC:llä kuin lauantainakin ja lounaaksi otin tällä kertaa kerroshampurilaisen paikallisesta Hesestä kun sämpylävalikoima oli heikohko. Ajattelin kokeilla miten se toimisi ruokana. Hyvin huonosti. Jos tuhdin sämpylän jälkeen lauantaina nälkä alkoi tuntumaan parin tunnin jälkeen ja olo oli koko ajan virkeä, niin hampurilainen teki vatsaan tukkoisen olon noin viideksi tunniksi; ei voi suositella, vesikään ei oikein tainnut imeytyä. Kevyempää lounasta on syötävä, jätetään mättöruuat iltaan.

Matkalla totesin että vastatuuli ja alamäkeen yli 30 km/h:n nopeus alkoi vaikuttaa haitallisesti matkantekoon. Fillari tuntui aloittavan sellaisen vikuroinnin siinä vaiheessa että oli parempi vain lasketella ja odotella vauhdin putoamista.

Varusteiden tappiolistalle kirjattiin yksi seisontatuen tuppi (katosi “jossain”) ja yksi jarruvaijerin kiinnike joka tipahti ilmeisesti Tammisaaren sillalle. Oikean jalan ulkopuolinen reisilihas rupesi kettuilemaan jo alkumatkan aikana. Vihlova kipu sijoittui polven ja alaselän väliin. Jos ongelma on sama kuin oli vasemmassa jalassa pari vuotta sitten niin se ratkeaa venyttelyllä. Kokeillaan sitä näin alkuun.

Kaiken kaikkiaan varsin lupaava testi kesän kierrosta varten. Näin pitkiä päivämatkoja en tule ajamaan, vaan pisin on silloin 100 km:n luokkaa.

Short English summary

I tested my fully packed bike on a tour from Espoo to Hanko and back during mother’s day weekend. I got some good experiences (= noticed the problems) during that trip.

First problem was the kickstand. It was not holding the fully loaded bike but started to twist. I had to use some extra force to tighten the screws. Well, even if the kickstand holds, the bike is not very well balanced so I never left the bike to stand without some external support.

On the way to Hanko, I noticed that routing with iPhone is not possible, at least with the setup that I had (see picture above). I wanted to have both the GPS for geocaching and iPhone for routing, but iPhone didn’t like the warm weather and went to safe mode. The other problem was that in a bright sunshine it was impossible to see anything from the devices. So, I think that old fashioned paper-based routing is best in this case. IPhone was not the only one who was suffering from the sunshine; I forgot sunblock at home and quickly started to feel my skin burning. Surprisingly warm weather in May. Even too warm.

Fortunately, when I stopped at ABC station at Karjaa for lunch, they had also different kinds of sunblocks. I bought the kids version (50+). I don’t need any extra color on my skin. (Picture below)

On my way to Hanko, I visited two geocaches (pictures below): Degerbyn kirkko and 1940. The Degerby church was just a traditional old Finnish church with a traditional cache hidden in a spruce and the 1940 was a second world war bunker. The cache was hidden inside, so it was a nice and cold place 🙂

Once I got to Hanko, I had sauna and food. The trip (123 km) went well without any problems. However, after I ate, I almost slept while sitting. So, there was some effect after driving almost six hours.

On Sunday, I took the same route back. It was a weird feeling as in Hanko the temperature was around 10 degrees, while at the same time in Helsinki area the temperature was around 18 degrees. Pretty cold start. The trip went well, except that my right foot started to ache. I’m not sure what caused that but let’s hope it goes away.

During the weekend I drove 241 kilometers and it felt pretty good. I’m quite confident that I will manage the July tour. Well, I think at least so.

 

 

 

 

 

And as usual, English summary after the Finnish version.

Uusi pyörä on nyt ollut kolmisen viikkoa kulussa ja karvan alle 500 kilometriä on tullut rullailtua lähinnä töihin ja takaisin. Vanhaan cyclocrossiin verrattuna tämä on paljon jämäkämpi ja nyt vasta oikeastaan huomasi kuinka “löysä” runko siinä cyclossa oli. Se vaappui aika usein omia aikojaan kuin humalainen ankka esimerkiksi bussipysäkkien kohdalla missä asfaltin sijaan oli pinta rakennettu tiilistä.

TB-tarra tuli Kivenalla-liikkeestä alta aikayksikön ja se löysi paikkansa takalokarista. Saa bongata! Niin, jäljitettävän nimi “Rolle on the road” tulee tietysti pyörän rungosta joka on Rossano.

 

Matkavarustuksesta puuttui kuitenkin vielä laukut. Tuskaisen etsimisen ja tuhannen hintavertailun jälkeen tein tilauksen huhtikuussa Rose Bikesiin ja pari viikkoa sitten tavarat saapuivat: tarakkalaukut, etulaukku, pieni pumppu ja uusi mittari pyörään. Pari satasta sinnekin taas katosi, mutta ehkä tämä oli nyt viimeinen isompi ostos matkaa varten. Jalkapumppu on ainakin kätevän kokoinen, toivottavasti myös käytännössä toimiva. Vaatimuksena pumpulle oli että se on pieni, kevyt, presta-venttiiliin sopiva ja letkulla. Minulla oli jo pieni käsipumppu (Biltema), mutta sillä sain lähinnä hentoisen prestan vääntymään kun yritti saada ilmaa renkaaseen. Mittari Sigman langaton ja mallia halpa.

Jarea kiinnosti lähinnä pakkauslaatikot. No, jokaiselle jotakin.

Aikansa tavarat lepäilivät varastossa kun ei ollut sopivaa aikaa kiinnitellä kaikkea pyörään. Senkin kerran kun sain laukut jo kannettua eteiseen niin vilkaisu ulos näytti että ei nyt sitten kuitenkaan: vettä satoi kaatamalla. Tänään pääsin vihdoinkin ruuvaamaan kiinnikkeet paikoilleen ja testaamaan miltä tuo kokonaisuus näyttää. Ainoa pieni miinus näyttäisi olevan takalaukkujen varmistava kiinnitys pakkarin pystyputkeen. Äärimmäisen hankala päästä itseään sotkematta kiinnittämään tarranauhasysteemiä joka pitää olla todella hyvin kiristettynä jotta kengät eivät hinkkaisi laukkuihin. Laiska kun on niin jokapäiväinen asentaminen tuolla systeemillä ei ole käytännöllistä, pitänee keksiä jokin oma patenttiratkaisu siihen.

 

Kuva kertoo että tämähän alkaa näyttää matkapyörältä. Nyt vaan odottelemaan ensimmäistä testilenkkiä kuormattuna, mahdollisesti jo ensi viikonloppuna. Toivottavasti en löydä itseäni ojasta.

… and shortly in English

I got my new bike about three weeks ago and I have been driving almost 500 km now. I like it! Much steadier than the old cyclocross even in road conditions. I also got the Travel Bug sticker from Kivenalla.fi shop and the bike “Rolle on the road” can now be logged if you happen to be a geocacher and see the bike somewhere. (Picture one above.)

After searching and comparing prices, I ordered bags, a bike pump, and a cheap Sigma wireless bike computer from Rose Bikes (Picture 2). Cost: roughly 200€. I hope this was the last big purchase before the trip. Requirements for the pump: small size, lightweight, presta compatible, and with a hose. I have already one small hand pump, but it just breaks the small presta valve before you get air in… Jare was interested only on the cardboard boxes, but, well, he also got something cool 🙂  (Picture 3)

Picture 4 shows the bike with my planned travel equipment. I haven’t really had time to attach all the stuff on the bike, but finally today I managed to do it and check how they work. The only minus at the moment is the back bags attachment. It is very inconvenient to tighten it well which is a must as otherwise my shoes are touching the bags. I have to figure out how to make it easier.

I’m planning to make my first test tour next weekend with all bags loaded. Let’s hope I’m not in a ditch on that tour…

 

 

English version below.

… ja 93 päivää lähtöön

Kaveri pääsi yllättämään minut takavasemmalta ja aloitti salaa uuden pyörän kasaamisen. Olihan siitä juttua talvella saunaillassa, mutta siinä vaiheessa asia jäi keskusteluasteelle. Tämä tieto uudesta pyörästä tuli siis vähän puun takaa ja näkökentän ulkopuolelta.

Kävin eilen katsomassa tulevan kesän menopeliä ja pääsin ottamaan ensimmäiset tyypit. Mahtava fiilis! Huomenna takaisin ja säädetään ajoasento kohdilleen. Ei ihan niin sporttinen kuin vanha raaseri, mutta tämä on paremmin tarkoitukseen sopiva. En minä nyt ikinä urheilullinen ole ollutkaan joten sellaisella fillarilla ajaminenkin on ollut vähän keskihävettävää. Tämä uusi on nyt kevytrunkoinen ja hyvin rullaava pyörä ja sen pitäisi soveltua myös huomattavasti paremmin vaihteleviin tieolosuhteisiin. Luotan kaverin asiantuntemukseen, itsellä kun ei ole oikein mitään käryä mistä osista kannattaa lähteä pyörää kasaamaan. Välitykset on vielä kokeiluasteella, mutta niitä rukataan sen jälkeen kun olen saanut ajokokemusta.

Nyt kun vielä sää muuttuisi lämpimämmäksi…

New bike under construction and 93 days to start

I visited my friend today who had started to build me a new bike. We had some discussion about that during last winter, but nothing concrete at that phase. So, this was a surprise for me. I don’t understand much about bikes, so I rely on his expertise. This bike is certainly better suited for me and my travel plans than my current bike.

Yesterday, I took my first 500 meters with the bike, feels great! Tomorrow we will make the final adjustments. The front chainwheel is currently a test version, it may be changed later once I have some feeling how it fits to my cycling style.

 

Short English summary after the Finnish version

Tasan neljä kuukautta aikaa matkan alkuun. Lumi on edelleen maassa joten minun pyöräilykausi ei ole vielä alkamassa. Tosin, ei minulla ole vielä edes lääkärin lupaa pyöräilyyn. Viime käynnillä ei tuo joulukuussa kaatumisen jälkeen korjailtu käsi ollut vielä parantunut niin hyväksi että olisi saanut varata paljoakaan painoa. Seuraava käynti on ensi viikolla, joten toivoa on että sen jälkeen pystyisi jo fillarin päällekin siirtymään. Onneksi on sentään kuntopyörä jota voi ajaa ilman että nojailee sen enempää kädellä tuohon tankoon.

Viikonloppuna sain tarkemman suunnitelman valmiiksi. Printtasin muutamalle A3:lle Google mapsista karttoja joissa on kuntarajat merkittynä. Tätä, geocache.fi:n kuntakarttaa, Google mapsin reititystä ja geocache.com:in karttaa hyväksikäyttäen sain melko tarkan reitin piirrettyä koko matkalle. Jokaisesta kunnasta poimin muutaman kätkön joista ainakin jokunen aina pitäisi hakea. Saa nähdä kuinka paljon on energiaa käytössä aina pyöräilyn lomassa kätköjen etsimisiin. Jos aikaa jää niin voihan noita enemmänkin haeskella.

Tuohon paperiseen karttaan oli helpompi piirtää reittiä ja merkata kätköjen sijainteja kuin alkaa Google mapsiin suunnittelemaan sitä. Tuntuu että se on näin ilmaisversiona ainakin vähän onneton omine rajoituksineen. Kuvassa valmis kartta ja vaikka pöytä selkeästi ehdottaa että kuvassa on kaaos, niin ehkä se ei enää sitä ole. Reitti vie 32:n kunnan kautta joista 31 on uutta minun geokätköilykartalla.

Uskoisin että tällä on hyvä lähteä liikkeelle. Seuraavaksi pitäisi tehdä geokätköistä hakusuunnitelma jotta saa kätköjen GPX-fileet Garminiin (siihen minun vanhaan käsi-GPS:ään) ja varmistaa nuo majoituspaikat, niissä kun oli jotain vaatimuksia etukäteen ilmoittamisesta jne.

Vaikka alunperin oli tarkoitus lähteä vanhalla pyörällä liikkeelle, niin tässä ehti jo sen verran tulla talven aikana suunnitelmiin päivitystä että ehkä sittenkin uusi pyörä tulisi tarpeeseen. Cyclocross ei ole oikein sopiva hiekkateille kapeine renkaineen, vanha kunnon hybridi olisi matkantekoon soveliaampi. Matkalla on kuitenkin aika paljon pieniä hiekkateitä eikä viitsisi koko matkaa ajaa isompia väyliä seuraillen. Katsotaan mitä tuon pyörän suhteen saadaan vielä aikaiseksi.

… aaaaand here comes the short summary

Exactly four months until my tour begins. Biking is still not allowed after my December accident and with the fixed arm (see picture above). It doesn’t matter so much yet as weather is still so wintry that I’m not going out for biking yet. Let’s wait for April.

I made a largish map with municipal borders (another picture above). I still like planning with paper maps and drawing routes on it. The free Google maps is not so flexible that I would like to use as the sole planning platform. Using different geocaching sites and Google, I managed to draw a pretty precise route for me. Table beneath suggests that the plan is a chaos, but I wouldn’t say that. The route goes via 32 municipalities, of which 31 are new geocaching locations for me.

Next steps: I need to create suitable searches for geocaching.com to get the GPX files to my Garmin (the GPS device, not the watch). I have also some plans to get a new bike. Initially I was planning to go with my old cyclocross, but with its narrow tyres a hybrid bike would be better for the gravel roads. Let’s see what happens with this.

 

Very short English summary after the Finnish version.

Sain joululahjaksi uuden Garmin Fenix 3 Sapphire älykellon korvaamaan monta vuotta vanhan ja akun tehon menettäneen Polar Loopin. Tuo Polar ei olisi selvinnyt enää kesän pyörälenkistä. Suurin tuska olisi ollut todennäköisesti akku jota olisi joutunut lataamaan kesken päivänkin. GPS:n puute olisi myös vaatinut puhelimen käyttöä matkan seuraamiseen Polarin lisäksi.

Parin kuukauden käytön jälkeen voi varmaan ensimmäisiä fiiliksiä listata. Ensituntumaltaan Fenix oli iso ja kömpelö, mutta käyttökokemukset ovat kuitenkin olleet aika hyvät eikä kokokaan enää haittaa. Kauluspaidan päälle laittaminen on vain työläämpää kun hihanappi on pakko avata aina 🙂 Hankintavaiheessa tein paljon vertailuja eri laitteiden kesken ja myös hintavertailua eri kauppojen välillä. Ylivoimaisesti halvimman Fenixin löysin Löparshop.se:stä, missä hinta oli 299€ kotiinkuljetettuna – ja nimenomaan Sapphire versiona missä on kovempi lasi. Tuolta tilattuna laite oli huomattavasti edullisempi kuin mistään muualta hankittuna. Muualla hinnat olivat 450 – 600€.

GPS oli yksi ominaisuus jota halusin. Sen tarkkuus ei kuitenkaan järin hyvältä vaikuta ainakaan takin hihan alla käytettynä. IPhonen GPS tuntuu olevan huomattavasti  tarkempi vaikka taskussa piilossa sekin oli. Pieni pettymys jos kuljettu reitti näyttää aina baarikierroksen jälkeen kotiin palaavan sankarin reitiltä.

Akun kesto näin talvella kevyellä liikunnalla (kuntopyöräily, kävely) on ollut n. 12 vuorokautta mikä Polarin jokaöiseen lataamiseen verrattuna on ollut merkittävä parannus. Katsotaan parin kuukauden kuluttua kun pyöräilykausi alkaa ja GPS:ää joutuu käyttämään lähes päivittäin. Sillä lienee jonkinlainen vaikutus virrankulutukseen.

Kerätyn datan siirto Fenix -> puhelin -> Garminin nettipalvelu toimii vaivattomasti taustalla. Sain myös konffattua automaattisen siirron Runkeeperiin mitä olen käyttänyt jo vuosia aikaisemmin, joten senkin suhteen kaikki näyttää toimivan kesäkautta varten loistavasti.

Kiva ominaisuus on unen laadun mittari. Se näyttäisi olevan ainakin nukahtamisen ja heräämisen (+ yöllä mahdollisten heräämisten) suhteen aika tarkka. Se väittää myös tietävänsä milloin uni on syvää ja milloin kevyttä, mutta sen tarkkuuteen en osaa ottaa kantaa. Tämä ominaisuus on tosiaankin nyt lähinnä “kiva” sillä en ole sitä mitenkään pystynyt hyödyntämään niin että voisin jotenkin sitä unta parantaa. Kivi tyynyn sisään?

Paljon on laitteessa ominaisuuksia mitä en ole käyttänyt enkä varmaan tule koskaan käyttämäänkään. Kaikenlaisia widgettejä siihen saisi kaupasta, mutta ei noita oikein jaksa kokeilla. Treeniohjelmia voisi virittää, mutta kun en treenaa mitenkään tavoitteellisesti niin ei noillekaan ole tarvetta. Mutta laitteen perusominaisuudet jotka vain toimivat ilman erillistä viritystä ovat itselle riittävät ja näyttävät toimivankin luotettavasti. Kaikki mahdolliset tulevat ongelmat tulevat kyllä julki joko tässä blogissa kesän aikana tahi minun FB:ssä 🙂

LISÄYS: Tokihan unohtui yksi tärkeä ominaisuus: sykkeen mittaus ranteesta. Se on selkeä parannus Polariin jossa joutui pelaamaan jatkuvasti erillisen sykevyön kanssa. En ole mitannut rinnan näitä kahta laitetta, mutta näin perstuntumalla sanoisin että aika luotettava tuo ranteesta mitattu syke on.

Minimal English version:

I got a new Garmin Fenix 3 Sapphire smart watch as a Christmas present. It replaced my many years old Polar Loop. The first feeling was that Garmin is huge and clumsy. However, after using it for a while, it is quite good in practise and the size does not disturb too much.

When choosing the watch, I made comparisons between different devices as well as between different shops to get the best price. Löparshop.se was the cheapest one: 299€ including delivery. In other shops the same watch was 450 – 600€. And these prices are especially for the Sapphire version with harder glass.

Pros:

• Battery life: Without using too much GPS, it survives 12 days. This may change dramatically when biking season starts and GPS is used daily.
• Different measurements: Sleep, steps, etc. that are nice. However, I don’t know how to utilize the sleeping results. It seems that I definitely sleep too little.
• Moving data from Fenix to phone and further to the Garmin’s cloud seems to work perfectly. And I also managed to configure automatic updates directly to the Runkeeper website that I have been using for many years already.
• Different widgets available, but I’m too lazy to install and test those.
• EDIT: Heart rate measurement from the wrist seems to work pretty well. I didn’t do any direct comparison with the Polar, but the measured values feel like ok

Cons:

• GPS accuracy: I have tested it few times and the route looks like a drunken person walking. IPhone’s GPS seems to be much better.

In general, this is a nice device with lots of functionality that I will never use. If I find new problems, you definitely will read them in this blog or in my FB 🙂

 

You can find a (very) short English summary after the Finnish version.

Joulukuun alkupäivien aikana rakentelin ensi kesän reittiä ja tähtäinhän oli kymmenen päivän kierroksessa. Matka-aika tarkentui tässä taannoin ajalle 11.7 – 21.7. johtuen muista matkavarauksista. Eli vinks vinks kaikille: ei kannata mennä Pohjanmaalle tuohon aikaan sillä siellä sataa.  Ryhdyin karttojen kanssa toimeen. Ensimmäisen yön varasin jo jokin aikaa sitten Vöyristä mutta sitten ei oikein löytynyt aikaa suunnittelun jatkamiseen ja loput reitistä selkiytyi vasta viimeisen parin viikon kuluessa. Oheisessa kuvassa reittisuunnitelma tällä hetkellä. Vaikka kuvan mukaan jään Lappajärvelle, niin tämä nyt ei aivan pidä paikkaansa. Googlen My Maps ei hyväksy kuin kymmenen reittipistettä (huoh…) joten viimeistä etappia Lappajärveltä Seinäjoelle en karttaan saanut.

Menomatka rannikkoa pitkin ylöspäin oli melko helppo suunnitella kun majoituspaikkoja oli tarjolla jos nyt ei runsaasti niin ainakin jonkin verran.  Joka yölle pystyi jopa valitsemaan parista vaihtoehdosta ja säätämään päivämatkaa (ja rahankäyttöä) sopivaksi. Suunnittelu sujui suhteellisen helposti aina reitin pohjoisimpaan pisteeseen asti Limingalle (kartalla piste F), kulkien Vöyrin, Pietarsaaren, Kannuksen ja Pyhäjoen kautta. Kuntakartaltakin pystyi samalla katsomaan että matka kattoi riittävästi rajanylityksiä geokätköilyä silmälläpitäen.

Mutta siihen loppui helppous.

Limingalta Seinäjoelle ajattelin ottaa sisämaan reitin. Tällä reitillä majoitusmahdollisuudet olivat yllättäen kortilla ja päivämatkojen suunnittelu vaikeutui huomattavasti. Osa majoituspaikoista oli myös jo täynnä halutuilla päivillä! Olisi pitänyt olla ehkä aikaisemmin liikkeellä suunnitelman kanssa.  En ollut ihan tähän varautunut mikä oli virhe.

Ensimmäinen yritys Siikalatvalta etelään (kartalla G:stä J:hin) meni aivan mäkeen kun – yöpymiset jo varattuani – huomasin että suurin osa reitistä menee hiekkateitä pitkin. Selvääkin selvempi hylsy ja palasin suunnittelupöydän ääreen. Sen verran mukavuudenhaluinen olen etten tuolla pyörällä lähde sorille ajelemaan, ohuet renkaat ja silleen. Onneksi booking.com:issa oli todella kätevää tehdä uudelleenvarauksia niin että järjestelmä automaattisesti perui edellisen samalle yölle tehdyn varauksen toisesta paikasta. Ja tämä ei ole booking.com:in maksettu mainos, kyseinen lafka perii ymmärtääkseni majoituksen hinnasta melkoisen suuren osuuden itselleen mikä ei tunnu pieniä majapaikkoja ajatellen kohtuulliselta.

Tässä vaiheessa alkoi kuitenkin tuskanhiki nousta pintaan. Sopivien teiden ja majapaikkojen yhdistelmän löytäminen ei oikein millään tahtonut onnistua. Matka piteni vähän ensimmäisestä sorareitistä mikä väistämättä tarkoitti myös että päivittäiset etapit loppumatkalla pitenivät. Tässä vaiheessa heitin kuntakartan roskiin ja yritin suunnitella reitin takaisin Seinäjoelle edes jollain tavalla järkevästi. Onnistuinko? En tiedä. Reitti kulkee nyt Siikalatvan, Haapaveden, Toholammen ja Lappajärven kautta Seinäjoelle. Oheiseen taulukkoon erittelin päivittäiset pyöräilymatkat. (Miksiköhän wordpressissä ei saa itsessään tehtyä taulukoita?)

Yöpymispaikat ovat melko suurella todennäköisyydellä tuossa, mutta matkat ovat lähinnä viitteellisiä. Jossain vaiheessa lähempänä täytyy tehdä tarkempi reittisuunnitelma joka päivälle niin että geokätköjä osuu reitin varrelle. Ja melkoisen varmasti reitit muuttuvat jälleen kun istun pyörän päällä ja olen matkalla, niistä sitten toivottavasti päivittäisissä blogiteksteissä enemmän kunhan pääsen matkaan.

Kokonaismatka (Google mapsista): 787 km

Kokonaiskustannus yöpymisiin: 649 € sisältäen viimeisen yön Seinäjoella ennen junamatkaa kotiin. Palataan majapaikkoihin myöhemmin. Tälläkin hinnalla viettäisi saman ajan etelässä lämpimässä ja nyt samaan hintaan saa kesäisen räntäsateen.

Ostrobothnia 2018: Plan “ready”

During the past two weeks, I have been making some route planning for the next summer’s cycling trip. The time for the cycling tour was now set to 11.7 – 21.7 due to other travels. The map above shows the current planned route from Seinäjoki up to Liminka and back. Well, yeah, Google’s My Maps doesn’t allow you to put more than ten route points, so the last stage from Lappajärvi to Seinäjoki is missing. But I’m planning to cycle to Seinäjoki and not stay in Lappajärvi forever.

Route planning was pretty easy from Seinäjoki to Liminka (the northmost point on the route) while there were still some alternatives to rent a room for each night. However, planning the route back to Seinäjoki and taking an inland route was much more difficult: alternatives for overnighting were scarce. After some planning and replanning due to too many sand roads, I managed to create a (sort of) good route. Thanks to booking.com (Note: this is not a paid advertisement), it was easy to make new bookings while the system automatically canceled the earlier bookings from the same nights.  However, there are now some longish daily stages which was not the purpose (see the table above). Not happy with this, but it seems that with the ten day limitation it is not possible to do anything better.

Total distance according to Google maps: 787 km

Lodging cost: 649 €, including the last night stay at Seinäjoki before taking the train back home.

 

 

This is a short summary of the original Finnish article “Mistä tämä kaikki hölmöily nyt taas sai alkunsa?” I started to write this only in Finnish, but maybe I should put also some words in English, maybe a short summary in the beginning of each text? I don’t know if anyone really cares. Or if anyone actually reads these.

In Finnish geocachers group in Facebook, there was a discussion about how many municipalities people had visited. There are many who have already visited all Finnish municipalities and found at least one geocache in each of them. In Finland, I have mainly focused on southern regions with some also from Lapland. In the figure, the municipalities from where I have found geocaches are green, and the rest are red.

During the years, I have been cycling a bit. So, somewhere inside the grey pulp that some people call brains grew an idea to take a cycling tour and get some municipalities green in the geocaching map. The most promising area is the Ostrobothnia, the costal area of the western Finland.

The idea was to take a 10-day tour, starting e.g. from Seinäjoki and try to visit as many new municipalities as possible (and find a geocache also in each of them). Rough plan is to cycle ~80 km per day. Some very early alternatives are in the figure below.

At some point during my planning, I started to follow Taneli Roininen who has been cycling around the world since 2014. Currently he is in Chile (or Argentina, or somewhere there). Reading his text is entertaining, a lot can happen during such a tour. As a comparison, my planned tour looks pretty small-scale as you can see in the picture below.

More to come… maybe.

Loppukesän mittaan kävimme kotosalla keskusteluja siitä että onko seitsemän vuotta vanha cyclocross pyörä kelvollinen pitempäänkin matkaan kuin kotoa töihin ja takaisin vai pitäisikö hankkia uusi mankeli. Alan (polkupyörät) asiantuntija kävi kotona syötettävänä ja juotettavana lopulta suostuen antamaan arvion mitä pyörälle pitäisi tehdä: ei kannata vaihtaa uuteen, mutta täydellinen huolto pitää tehdä. Juteltiin siinä myös minun ajotavoista ja tultiin siihen tulokseen että välityksetkin kannattaa vaihtaa. Pyörän alkuperäiset välitykset olivat kuulema täysin maantiekäyttöön joten ei ihmekään jos raskaimmilla vaihteilla ei minun riukujaloilla mitään tehnyt.  Toinen vaihtoehto olisi tietysti hankkia massiivisemmat jalkalihakset jolloin raskaalla polkeminen olisi luontevaa. Punttisalit vs. välitysten vaihtaminen? Vaihdetaan välitykset.

Pari viikkoa sitten pyörä oli huollossa viikonlopun yli ja sai uudet etu- ja takarattaat, ketjut, kaikki vaijerit sekä jarrupalat. Muuten kaikki osat tarkastettiin ja todettiin etteivät ole hengenvaarallisia ja kitsaalta ihmiseltä ei muuta kannata vielä vaihtaa. Eturattaita pienennettiin jonkin verran ja takapakkaa kasvatettiin, joten kokonaisuudesta tuli kevyempi ajettava. Samalla myös eturattaiden suhde muuttui siten että ne ovat vähän lähempänä toisiaan kooltaan. Toinen omituisuus löytyi myös. Alkuperäiset V-jarrut eivät kuulema ole kunnolla yhteensopivat jarrukahvojen kanssa joten ne voisi jossain vaiheessa vaihtaa kun sille päälle sattuu. Kaikkea ne minulle alunperin myivätkin.

Parin viikon jälkeen voi havaintona sanoa että uudet välitykset ovat huomattavan paljon paremmat minun käyttööni kuin vanhat. Muutama päivä meni opetellessa omia tapoja uusiksi, mutta nyt tuntuu että pelkästään välityksiä vaihtamalla sai pykälää paremman pyöräilykokemuksen aikaiseksi.

Lisätään nyt vielä sen verran että minä en noista välityksistä, jarruista yms. tekniikasta tajua mitään, kunhan käytän sitä mitä tarjotaan. Ja paremmaltahan nuo tuntuvat kuin aikaisemmat. Joten kiitokset uudelle hovihankkijalle / huoltajalle.

 

 

Facebookissa ja siellä Suomen Geokätköilijät ryhmässä oli lyhyt viestiketju missä keskusteltiin karttakuvien kera siitä kuinka monessa kunnassa kukin oli käynyt. Monta on jo niitä jotka ovat kaikki Suomen kunnat kolunneet Ahvenanmaata myöten. Itsellä on tämä harrastus keskittynyt enemmän tänne eteläiseen osaan maata ja jokunen humalaisen näköinen harharetki on tullut tehtyä ihan Lappia myöten. Sen lisäksi lomilla ja työmatkoilla on muutama ulkomaakin päässyt löytölistalle. Alla kartta, missä punaiset ovat niitä löytymättömiä kuntia joihin tämäkin mielenhäiriö nyt keskittyy.

Jonkun verran pyöräilyäkin harrastaneena virisi jossain harmaan aivomassan sotkuissa ajatus siitä että jos tuota oman kartan punaisuutta lähtisi vähentämään pienellä pyörälenkillä. Tällaiset ajatukset pitäisi aina pitää vain omana tietona eikä lähteä niistä kertomaan kenellekään. Kertominen tietää yleensä työtä ja tuskaa ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Tosin vaimo sanoi lähtevänsä sitten etelään kun minä lähden pyöräilemään. Fair? Samalla hinnalla kun tuon pyörälenkin suorittaa majoituksineen ja syömisineen, lähtisi ihan kivasti mukaan sinne etelään vetämään lonkkaa. Niin, ennen kuin kukaan ehtii sanomaan siitä että telttailu on halpaa niin vastaan siihen jo näin etukäteen että tässä iässä en nyt lähde mihinkään telttaan majoittumaan vaan yöpaikassa pitää olla seinät ja katto. Siis esimerkiksi leirintäalueen mökki tahi pahimmassa tapauksessa hotelli.

Karttaa ei pitkään tarvitse tuijottaa kun nokkela lukija pääsee sellaiseen lopputulokseen että parhaaseen hyötysuhteeseen – tarkoittaa siis mahdollisimman monta kuntaa mahdollisimman vähällä kilometrimäärällä – pääsee jos liikkuu Pohjanmaan alueella, olettaen tietysti ettei mitään kuntaliitoksia ryhdytä enää vääntämään ennen ensi kesää. Note to Suomen hallitus: rauhoittukaa nyt vähän sen suhteen. Käytännössä hahmottelin kahta eri reittiä, toisen kiertäessä rannikon myötäisesti pohjoiseen ja takaisin, toinen taas rannikkoa pohjoiseen ja sieltä Oulujärven kautta koukaten keskemmältä Suomea takaisin. Talven mittaan reittisuunnitelma tarkentuu, mutta tässä vaiheessa saa tämä riittää.

Asiat oikeisiin mittasuhteisiin

Tätä kirjoitelmaa rakentaessa – meni tähän varmaan pari viikkoa kun kirjoittelin kappaleen silloin tällöin – oli Hesarissa mielenkiintoinen artikkeli Taneli Roinisesta, joka lähti 2014 pyöräilemään maailman ympäri. Hyvin on hänen matkansa edennyt jo Etelä-Amerikkaan, hän on ilmeisesti Chilessä tämän julkaisuaikana. Kaiken kaikkiaan toteutumassa on massiivinen kierros. Harmi kyllä, ei taida kaveri kuitenkaan harrastaa geokätköilyä, tällä matkalla olisi saanut jokusen maankin kerättyä kätköilyvyölleen.

Kun tuon jo toteutuneen > 34.000 km suhteuttaa minun suunnitelmaan, niin oma reissu rupeaa tuntumaan pyörällä tehdyltä kauppamatkalta. Alla on kuva jossa on Roinisen matka (punainen, liila, keltainen) ja minun musta kierros – ja se ei ole kärpäsen läjä, se on oikeasti se minun suunnitelmani.

Tällä eteenpäin.